Puutarhapäivä 31.7.2019 klo 16.00

PUUTARHAPÄIVÄ 
Keskiviikkona 31. 7. 2019 klo 16.00 
Vantaan steinerkoululla osoitteessa Satakielentie 5, Vantaa 

Tervetuloa MMP-päivään ja MMO ry:n vuosikokoukseen 
keskiviikkona 31.7. 2019 Vantaan steinerkoululle, jossa 
tutustumme koulun toimintaan ja viljelyksiin. 

Ohjelma
31.7. klo 16 Kokoontuminen Steinerkoululla, jossa Liisa Hertell ottaa meidät vastaan. Tarjolla kahvia, teetä ja pikkupurtavaa hintaan 5€ (osanottomaksu kerätään paikan päällä) (mainitse ruokailurajoitteista)
n. klo 16.30-17.15 Maa- ja metsätalousopettajat MMO ry:n vuosikokous + keskustelua yhteistyöstä (MMO / BMOL)
n. klo 17.15 tutustuminen Steinerkoulun toimintaan Liisa Hertellin johdolla Huom. olemme sekä sisätiloissa että kierroksella maastossa, joten sään mukainen varustus

Ilmoittautuminen 28.7. mennessä sihteerille Reijo Taskiselle; taskinen.reijo@gmail.com (puh. 040 7067 813) tai Yrjö Ala-Paavolalle; yrjo.ala-paavola@pp.inet.fi (puh. 040 8474 552)

Biologian opettajat
Tervetuloa vuosikokoukseen ja puutarhapäivään 31.7. 2019 Vantaan steinerkoululle steinerkasvatuksen 100v juhlavuonna, ulos oppimaan!

Anita Iivonen
puheenjohtaja
anitaiivonen@hotmail.com (puh. 040 7036 107)

Puutarha joka kouluun tietokoneiden rinnalle

Puutarha jokaiseen kouluun tietokoneiden rinnalle

• Puutarha on kestävän kehityksen luonteva oppimisympäristö.
• Puutarhassa oppivat kaikki.
  
• Se sopii erityisoppilaille, puolikielisille, vilkkaille, rauhallisille, pienille ja isoille.
  
• Koulun puutarhan pitoon voi helposti kytkeä kotitalouden, biologian- taito- ja taideaineiden tavoitteita. Terveystiedon opetussuunnitelman terveellisten elämäntapojen tieto- ja ihmissuhdetaitojen tavoitteet toteutuvat luontevasti ja pakottomasti omien kasvien ja kasvitarhtyöskentelyn ja yhteisten aterioiden äärellä.
• Maatalouden ja puutarhanhoidon opetus tärkeää globaalikasvatusta ja kotiseutuopetusta. Suomen kaltaisessa pohjoisessa, niukkojen luonnonvarojenkin maassa on mahdollista tulevaisuudessa elää luonnon asettamien rajoitteiden puitteissa hyvää, terveellistä ja rikasta elämää
• Puutarhanhoito ja terveellinen lähiruoka osaksi biologian, kotitalouden ja terveystiedon opetusta. Terveyskasvatuksen opetussuunnitelmassa on paljon yhtymäkohtia puutarhanhoitoon. Yksilön terveyttä ei voi pitää irrallisena siitä ympäristöstä, jossa elämme ja ruokamme tuotamme, emmekä siitä kulttuurista, jota lapsillemme tarjoamme.

Lue lisää koulupuutarhoista:

Koulupuutarhojen kukoistus Euroopassa alkoi 1800-luvun lopussa. Suomessa varsinainen toiminta aloitettiin vasta 1900-luvun alussa. Koulupuutarhoja perusteltiin virallisesti pedegogisilla syillä osin saksalaisen työkoulupedagogiikan sovelluksena. todellisuudessa ainakin Suomessa tavoitteena oli levittää terveellisempää syömistä, ympräristön esteettisten puolien arvostusta ja puutarhaviljelyä elintason kohottamiseksi. Opettajat valjastettiin kansanvalistustyöhön sillä, että puutarha ja sen tuotteet merkitsivät luontaisetuna osaa kansakoulunopettajan palkkauksessa aina 1950-luvulle asti. Ehkä opettajien ansiota on se, että linnojen ja kartanoiden puutarhoista taidot levisivät pappiloista ja suurtiloilta lopulta kansakoulujen kautta maaseudulle. Pernu M-L Koulupuutarha historiallisena ilmiönä, kirjassa Kulttuuriympäristö, Tutki ja opi 2000 s. 102-111 Museovirasto ja Opetushallitus. Ei siis taaskaan mitään uutta aurinkokunnassamme. Koulujen kautta on muistaakseni ajateltu myös esim. kompostoinnin leviävän kouluista koteihin.

Helsingin kaupungin organisoima koulupuutarhatoiminta alkoi Töölössä v.1912 lahjoitusvaroin. Toinen puutarha aloitti Kumpulassa 1920 ja Mäkelän koulutarhan 1941 Vallilassa. Jäähallin alta Töölössä sijainnut Ärtin puutarha siirrettiin itä-pakilaan vantaan jeonvarteen. Kaupunkien koulupuutarhatoiminta oli alusta asti ”vähävaraisille ja luonnontieteistä kiinnostuneille” oppilaille tarjottua ohjattua kesätoimintaa. Maaseudun kouluissa sen sijaan toiminta liittyi kiinteästi koulutyöhön, tosin niin että jos oppilaita käytettiin työvoimana yli välttämättömän tarpeen opettajan puutarhassa, heille tuli korvata puutarhan tuotteina tuo työpanos.

Maailmalla on herätty uudelleen kadonneiden koulupuutarhojen elvyttämiseen ja perustamiseen erityisesti kehitysmaissa. Katso esim: FAO:n sivuilta

Koulupuutarhakäsikirja: http://www.fao.org/sd/erp/SchoolGardensNoteE.pdf

School gardens: education and nutrition go together http://www.fao.org/newsroom/en/news/2005/104116/index.html

Suomessa on kouluja, joissa puutarhanhoito ja kasvinviljely ovat luonnollinen osa opetusta ja koulun toimintaa esim. Mahnalan ympäristökoulu, monet Steiner-koulut ja Käpylän peruskoulu Helsingissä. Vihdin kunnan opetustoimi on yhdessä paikallisen 4H-yhdistyksen kanssa tukenut alakoulujen ja paikallisten maatalousyrittäjien yhteistyötä ja koulujen kasvimaiden perustamista.

Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskeskus Palmenialla on ilmainen kurssi Puutarha koulun oppimisympäristönä. Kurssille voi vielä osallistua 4.-5.8.2011. http://www.palmenia.helsinki.fi/koulutus/koulutuksen_tiedot.asp?id=4733