Sivut

sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Innostusta opettajille MMO kesäpäivä 3.8. ja Palmenian puutarhatreffit 4.8.



Kaksi kivaa tilaisuutta opettajille





1. Tule mukaan MMO ry:n kesäretkelle Labbyn luomutilalle Pernajaan keskiviikkona 3.8. klo 13 alkaen.
Lue ohjelma, ilmoittautumis- ja tulo-ohjeet aiemmasta blogista.

2. Tervetuloa viettämään lomapäivää Kumpulan puutarhoissa torstaina 4.8!

Palmenia järjestää opettajien täydennyskoulutuskurssin "Puutarha koulun toimintaympäristönä" yhteydessä koulujen henkilöstölle tarkoitetun teemapäivän puutarhatreffien merkeissä torstaina 4.8. klo 9.15-16.30.

Aamupäivällä ollaan Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen Kumpulan kasvitarhalla, iltapäivällä kivenheiton päässä Kasvitieteellisellä puutarhalla.

Ohjelmassa on aamupäivällä Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen pj:n, MMM Taina Laaksoharjun esitys puutarhapedagogiikasta, minkä jälkeen tutustutaan puutarhaan ja vaihdetaan kokemuksia koulujen puutarhoista. Iltapäivällä on opastettu kierros “matka maailman ympäri” Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa sekä hyötykasviasiaa.

Tilaisuus on avoin kenelle tahansa opettajalle/avustajalle tms., mutta osallistujamäärä on kuitenkin rajoitettu. Ilmoittautuminen tapahtuu verkkolomakkeella, jonne pääset koulutuksen sivun kautta http://blogs.helsinki.fi/biologiantk/puutarha-koulun-toimintaymparistona/. Tilaisuuden nimi lomakkeella on “Päivä puutarhassa” 4.8.2011. Ko. sivulle tulee myös tieto, jos tilaisuus on täynnä.

lauantai 23. heinäkuuta 2011

Lapsen luontosuhde turvaa kestävän tulevaisuuden





Luontosuhde ei enää synny itsestään, se on opittava




Kanadasta Suomeen kotoutunut nainen kuvasi suomalaista elämäntapaa ihaillen seuraavasti: ” suomalaisissa yhdistyvät taito elää suoraan järvestä ja toisaalta huipputeknologian hallitseminen”. Tätä taitoa kannattaa vaalia.



Miten tälläistä opetetaan vai voiko sen vain imeä pitkän kesäloman äidinmaidossa? Mitä ja miten luontoon ja kestävään elämäntapaan liittyviä sisältöjä pitäisi opettaa? Kysymyksiä kuplii paljon enemmän kuin vastauksia.




Lue lisää:


Mitä olisi tärkeintä opettaa?


Metsien tuntemuksen ja käytön opetuksen sisältöjä on helppo luetella:


§ Toimiva metsäekosysteemi tuottaa elinympäristöjä eläimille, satoa, saalista ja iloa ihmisille.


§ Metsät ovat Suomen tärkein uusiutuva luonnonvara vesien lisäksi.


§ Puulajeja on paljon ja niissä on eroja.


§ Puu kasvaa, kaatuu, työstyy ja työllistää.


§ Puu tuottaa paperia, pulpetteja, eristeitä, jne


§ Metsät ovat hiilidioksidinieluja.


§ Puu on uusiutuva energian lähde ja materiaali.


§ Metsät, suot ja ilmastonmuutos.


§ Metsäteollisuus ja maaseudun elinkeinot.


§ Metsäteollisuus työpaikkoina.


§ Metsä ja mielenterveys.


§ Metsä oman kulttuurimme alkukotina


§ Taigan kansojen kulttuurit



Miten syvällisesti metsäasioita pitäisi oppia?


Riittääkö, että oppilas on kuullut käsitteen tai tietää käsitteen, vai pitääkö hänen osata selittää käsite omin sanoin vai ymmärtää mihin toimiin ja tapahtumiin käsite liittyy, Vai pitäisikö oppilaan osata käyttää käsitettä itse puheessaan ja soveltaa käsitettä omiin tarpeisiinsa tai tulevassa työssään esim. poliitikkona, insinöörinä, geeniteknikkona, pihasuunnittelijana, lastentarhan opettajana



Metsäkasvien lajintuntemus esimerkkinä opetuksen tavoitteiden asettamisesta:


Oppilas osaa:


1. nimetä kasvilajeja, joita metsässä kuulemma kasvaa,


2. osaa tunnistaa ja nimetä lajeja


3. osaa näyttää metsässä miten erilaiset lajit kasvavat erilaisilla paikoilla,


4. osaa määrittää metsätyyppejä kasvillisuuden perusteella


5. osaa käyttää tuntemiaan lajeja jonkin tutkimusongelman tai tehtävän ratkaisemisessa ja pohtia esim. rakentamisen vaikutusta ekosysteemin lajeihin.


Mikä sitten on kaikkein tärkeintä koulun arjessa?

Luontosuhde on melko varmasti edellytys faktojen sisäistämiselle ja aivan varmasti edellytys metsien kestävän käytön tajuamiselle.


Yhä useampi nuori on ummikko metsässä. Kumisaappaita ei ole, mäntyä ja kuusta eikä puolukkaa ja mustikkaa enää eroteta toisistaan. Hirvikärpänen ja punkki ovat pelottavia. Muutos on ollut nopea. Se ei koske kaikkia oppilaita, mutta monia. Ja joka tapauksessa kaikki uussuomalaiset tarvitsevat polun metsään ja luontosuhteelleen rakkaan kohteen uudesta kotimaastaan.



Luontosuhteen ”oppimissykli” on jotakuinkin seuraavanlainen:


· Ihminen tarvitsee luontokokemuksia kehittyäkseen.


· Luontosuhde syntyy vain fyysisessä kosketuksessa luontoon.


· Se kehittyy vain olemalla ja toimimalla luonnossa toistuvasti.


· Itsen ja elämän arvostaminen kehittyvät tätä tietä.


· Sen jälkeen herää halu oppia ja omaksua lisää tietoja.



Miten oppiminen olisi tuloksekkainta?


Tekemällä useimmat oppivat paremmin ja pysyvämmin ja ainakin kaikki oppivat jotain. Luonnossa retkeillessä ja työskennellessä täyttyvät lähes kaikki opetussuunnitelman kansalaisen taitojen tavoitteet ja paljon metsäoppimista samalla kertaa.


Oppimisympäristönä oikea elämä, hyvä opettaja ja monenlaiset aikuiset toimii hyvin.


Näitä asioita voimme pohtia Labbyssä MMO ry:n kesäpäivillä 3.8. klo 13. alkaen. Lue lisää päivistä aiemmasta blogiasta ja ilmoittaudu mukaan.




keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Puutarha joka kouluun tietokoneiden rinnalle


Puutarha jokaiseen kouluun tietokoneiden rinnalle


  • Puutarha on kestävän kehityksen luonteva oppimisympäristö.
  • Puutarhassa oppivat kaikki.
  • Se sopii erityisoppilaille, puolikielisille, vilkkaille, rauhallisille, pienille ja isoille.
  • Koulun puutarhan pitoon voi helposti kytkeä kotitalouden, biologian- taito- ja taideaineiden tavoitteita. Terveystiedon opetussuunnitelman terveellisten elämäntapojen tieto- ja ihmissuhdetaitojen tavoitteet toteutuvat luontevasti ja pakottomasti omien kasvien ja kasvitarhtyöskentelyn ja yhteisten aterioiden äärellä.
  • Maatalouden ja puutarhanhoidon opetus tärkeää globaalikasvatusta ja kotiseutuopetusta. Suomen kaltaisessa pohjoisessa, niukkojen luonnonvarojenkin maassa on mahdollista tulevaisuudessa elää luonnon asettamien rajoitteiden puitteissa hyvää, terveellistä ja rikasta elämää
  • Puutarhanhoito ja terveellinen lähiruoka osaksi biologian, kotitalouden ja terveystiedon opetusta. Terveyskasvatuksen opetussuunnitelmassa on paljon yhtymäkohtia puutarhanhoitoon. Yksilön terveyttä ei voi pitää irrallisena siitä ympäristöstä, jossa elämme ja ruokamme tuotamme, emmekä siitä kulttuurista, jota lapsillemme tarjoamme.


Lue lisää koulupuutarhoista:

Koulupuutarhojen kukoistus Euroopassa alkoi 1800-luvun lopussa. Suomessa varsinainen toiminta aloitettiin vasta 1900-luvun alussa. Koulupuutarhoja perusteltiin virallisesti pedegogisilla syillä osin saksalaisen työkoulupedagogiikan sovelluksena. todellisuudessa ainakin Suomessa tavoitteena oli levittää terveellisempää syömistä, ympräristön esteettisten puolien arvostusta ja puutarhaviljelyä elintason kohottamiseksi. Opettajat valjastettiin kansanvalistustyöhön sillä, että puutarha ja sen tuotteet merkitsivät luontaisetuna osaa kansakoulunopettajan palkkauksessa aina 1950-luvulle asti. Ehkä opettajien ansiota on se, että linnojen ja kartanoiden puutarhoista taidot levisivät pappiloista ja suurtiloilta lopulta kansakoulujen kautta maaseudulle. Pernu M-L Koulupuutarha historiallisena ilmiönä, kirjassa Kulttuuriympäristö, Tutki ja opi 2000 s. 102-111 Museovirasto ja Opetushallitus. Ei siis taaskaan mitään uutta aurinkokunnassamme. Koulujen kautta on muistaakseni ajateltu myös esim. kompostoinnin leviävän kouluista koteihin.

Helsingin kaupungin organisoima koulupuutarhatoiminta alkoi Töölössä v.1912 lahjoitusvaroin. Toinen puutarha aloitti Kumpulassa 1920 ja Mäkelän koulutarhan 1941 Vallilassa. Jäähallin alta Töölössä sijainnut Ärtin puutarha siirrettiin itä-pakilaan vantaan jeonvarteen. Kaupunkien koulupuutarhatoiminta oli alusta asti ”vähävaraisille ja luonnontieteistä kiinnostuneille” oppilaille tarjottua ohjattua kesätoimintaa. Maaseudun kouluissa sen sijaan toiminta liittyi kiinteästi koulutyöhön, tosin niin että jos oppilaita käytettiin työvoimana yli välttämättömän tarpeen opettajan puutarhassa, heille tuli korvata puutarhan tuotteina tuo työpanos.

Maailmalla on herätty uudelleen kadonneiden koulupuutarhojen elvyttämiseen ja perustamiseen erityisesti kehitysmaissa. Katso esim: FAO:n sivuilta

Koulupuutarhakäsikirja: http://www.fao.org/sd/erp/SchoolGardensNoteE.pdf

School gardens: education and nutrition go together http://www.fao.org/newsroom/en/news/2005/104116/index.html

Suomessa on kouluja, joissa puutarhanhoito ja kasvinviljely ovat luonnollinen osa opetusta ja koulun toimintaa esim. Mahnalan ympäristökoulu, monet Steiner-koulut ja Käpylän peruskoulu Helsingissä. Vihdin kunnan opetustoimi on yhdessä paikallisen 4H-yhdistyksen kanssa tukenut alakoulujen ja paikallisten maatalousyrittäjien yhteistyötä ja koulujen kasvimaiden perustamista.

Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskeskus Palmenialla on ilmainen kurssi Puutarha koulun oppimisympäristönä. Kurssille voi vielä osallistua 4.-5.8.2011. http://www.palmenia.helsinki.fi/koulutus/koulutuksen_tiedot.asp?id=4733